Suomi on ruotsalainen

Millainen Suomi olisi ilman Ruotsin aikaa? Olisiko se läntinen demokratia? Olisiko se luterilainen? Olisiko siitä tullut pohjoismainen hyvinvointivaltio? Olisiko koko Suomea olemassa?
Herkullisia kysymyksiä, joihin on myöhäistä saada vastauksia. Ne kuitenkin auttavat tarkastelemaan, mitä kaikkea Suomi tänään on Ruotsin vaikutuksesta.
Suomalaiset olivat satojen vuosien ajan kruunun alamaisia, ja useat suomalaisen identiteetin keskeisistä symboleista, vaakunaleijonaa myöten, ovat peräisin tuolta ajalta. Ajanjakso opetti suomalaisille, että yhteisiin asioihin voi vaikuttaa perustuslaillisin keinoin. Ruotsin ajalla vedettiin myös raja Venäjää vastaan. Vaikka Suomen rinnakkainen valtiollinen taival Ruotsin kanssa päättyi vuonna 1809, ajatukset ja ideat ovat senkin jälkeen siirtyneet maidemme välillä esteittä.
Monien suomalaisten on kuitenkin vaikea hyväksyä ruotsalaisuutta osaksi identiteettiään edes historiallisena ilmiönä. Syyt siihen ovat osin 1800-luvun suomalaiskansallisessa heräämisessä ja kielikiistassa.
Nimestään huolimatta kirja ei kerro vain siitä, mikä Suomessa on Ruotsin vaikutusta, eikä varsinkaan väitä, että kaikki Suomessa olisi ruotsalaista. On tärkeää nähdä myös se, mikä meillä ei ole ruotsalaista tai miten Suomi mahdollisesti on vaikuttanut Ruotsiin. Kysymys voidaankin aiheellisesti esittää myös toisin päin: mitä Ruotsi olisi ilman Suomea?